Pikkutarkkaa hommaa!

Meillä oli vähän aikaa sitten tarkkaa ohjausta vaativia tehtäviä agilityssä. Tosiaan torstaina sainkin myös äidin kameran taakse kuvailemaan treeniä, joten saatte vähän videota. Meillä oli aiheena erilaiset vaikeammat ohjauskuviot, kuten päällejuoksupersjättö ja saksalainen. Ohjaaja kertoi oman näkemyksensä ja suoritustapansa näihin liikkeisiin, joten opeteltiin muutamia eri kohtia, mihin kyseisiä ohjauskuvioita harjoiteltiin. Työtä riitti varmasti ajan kulumiseksi, kun ohjauskuvioita hiottaisiin. Olimme Maurin kanssa vuorossa melko keskivaiheilla, joten päästiin sitten näkemään hieman muiden suorituksiakin ennen omaa treenivuoroa.

Aluksi otettiin putkiralli laitoja pitkin, saipahan Maurikin purkaa vähän ylimääräistä energiaa. Sen jälkeen otettiinkin heti ensimmäinen tehtävä harjoiteltavaksi. Eli esteet mentiin takaakierrontapaisesti samassa linjassa, jonka jälkeen oli tiukka väli ohjata koira putkeen. Ensimmäisellä kerralla Mauri pääsi karkaamaan selän takaa hypylle, mutta toisen kerran, kun muistin selkeästi pitää Maurin mukana niin päästiin hyvin jatkamaan. Ohjauskuvio onnistui ihan hyvin, eikä suuria ongelmia siinä tullut. Seuraavaksi tehtiin melkein sama ohjaus, mutta vaihtaen puolta persjätöllä koiran hypätessä. Kentälle oli muutes tuotu aivan uusi putki, josta näki vähän läpi, kun koira viiletti sen sisällä. Hiottiin toista ohjauskuviota muutamia kertoja, jotta ajoitus olisi varmasti oikea. Viimeisellä kerralla se menikin jo tosi hyvin!

                                                                 linkki videoon

Niinkuin lopussa näkyykin videolta, tehtiin sitten jo haasteellisempia ohjauskuvioita. Eron huomasi, kun muistin ottaa vetävän käden mukaan liikkeeseen. Saksalainen tuotti erityisesti vaikeuksia meille. Tarkoitus oli siis kääntyä täyskäännöksen tapaisesti esteen jälkeen ja Mauri karkasi monta kertaa seuraavalle hypylle. Näin jälkeenpäin kun katsoi videolta, huomasi selvän eron. Omalla pienellä suunnalla oli paljon merkitystä ja koiralle tuli selkeästi kääntää selkä, että oltiinkin menossa toiseen suuntaan. Jos yhtään jäin avonaiseksi, veti Mauri itsensä toiselle esteelle. Lopussa tulikin sitten se onnistuminen monen yrityksen jälkeen. Mutta tuli hyvä oivallus kyllä siihenkin, miten oma suunta vaikuttaa koiraan.

Lopussa sain vielä pienen kotiläksyn kotiin pohdittavaksi, että miten palkkaan koiraa radanpätkän jälkeen. Onko aina tarpeellista kääntyä koiraa kohti, joskus olisi hyvä vain jatkaa eteenpäin ja palkata käteen sivulle. Eli pitää muistaa, etten lopeta juoksemista tai suoritusta heti tehtävän loppuun, vaan välillä voin jatkaa eteenpäin vielä vähän matkaa tehtävän jälkeenkin. Tämän koitankin muistaa sitten seuraavalla kerralla.

~ Josku

Vähänkö taitava koira!

Moikka! Päätettiin lähteä viime viikolla tekemään kunnon treenit Maurin kanssa ja ajettiinkin autolla nurmikentälle. Kenttä oli hieman kohmeessa, mutta kelpo treenikunnossa. Sillä aikaa, kun mami pystytti meille ruudun vähän kauemmaksi, otin hieman seuraamista energian purkamiseksi. Mauri seurasi kivasti ja palkaksi lensi yksi lempileluista, pikkupiru! Oltiin otettu myös kamera mukaan, jotta saataisiin muutamia kivoja tokokuvia treeneistä. Kun ruutu oli pystytetty, aloitettiin treenamalla sitä. Päätettiin aluksi ottaa muutamia ruutuunlähetyksiä vähän kauemmalta matkalta, ja Mami kävi näyttämässä ruudun paikan. Ensimmäisellä kerralla haki Mauri paikkaa liian edestä, mutta uusintakerralla meni koira hyvälle paikalle ja palkka lensi. Mauri muistikin nopeasti oikean paikan ja otettiin koko liike niin, että Mauri pysyisi ruudussa eikä lähtisi sieltä ennen aikojaan. Saatiinkin hieno liike suoritettua, tosin loppuseuraus oli vinoa. Korjasin koiraa lopussa oikeaan paikkaan, sitä pitääkin seuraavaksi harjoitella, että seuraaminen ei menisi niin vinoksi. Mauri saattaa poikittaa myös sen takia, että se tietää, että palkka lentää pian oikeasta taskusta.

Päätettiin jättää ruudun harjoitteleminen hienoon onnistuneeseen suoritukseen. Olin erityisen tyytyväinen siihen, että Mauri juoksi suoraan oikealle paikalle ja kuunteli hyvin omia käskyjäni. Koira myös malttoi pysyä ruudussa, ja odottaa käskyäni. Jatkossa voisinkin sitten ottaa niitä seuraamiseen kutsumisia, että jätän koiran ruudun oikeaan paikkaan ja korjaan vinoa seuraamista.

Seuraavaksi päätin tehdä vähän pidempää seuraamista ja katsoa, pysyykö Maurin keskittyminen hyvin minussa. Mauri oli aika kiihdyksissään äskeisestä lelulla palkkaamisesta, joten senkin takia otettiin rauhallista seuraamista hetken aikaa. Saatiin hienoja seuraamiskuvia, joista myös näin jälkeenpäin on hyvä katsoa, miten Mauri seuraa. Koko seuraamisen ajan Mauri seurasi todella iloisesti ja motivoituneesti. Katsekontaktikin pysyi hyvin ja koira jaksoi hyvin vähän pidemmänkin pätkän seurata tarkkaavaisena. Pitkän seuraamisen päätteeksi sai Mauri kivan lelupalkan. Huomaa, kuinka oikein sen silmissä syttyy innostus, kun kaivetaan lempilelu esille. Mauri on koirana hyvinkin lapsen tapainen. Se tykkää keksiä kaikenlaista omistajien pään menoksi, mutta voi että on ihanaa päästä kokeilemaan kaikenlaisia uusia asioita ja leluja.

Hui mikä monsteri! :D

Vaikka ulkona olikin kylmä, huolellisesti lämmitetyllä metallikapulalla pystyi hyvin tekemään metallinouto. Metskun kanssa Mauri teki ihan sairaan hienon suorituksen. Sillä on ollut vähän ongelmana se, että kapula on ollut niin ällöttävä, että sieltä on varovaisesti se tuotu hampaita tärisyttäen. Nyt kumminkin oli ihan eri meininki, sillä Mauri toi hienosti laukkavauhdilla metskun vierelle. Viimeiseksi tehtiin vielä metallinoudon perään tunnistusnouto. Tunnari tehtiin ihan kokeenomasesti, ja äiti toimi liikkurina. Mauri nappasi todella nopeasti oman suuhun koskematta vieraisiin ja toimitti sen iloisesti vierelle. Superkoira! Tunnarikin onnistui todella hienosti. Meillä oli todella hyvät treenit, päästiin treenaamaan montaa liikettä ja Mauri teki kaiken hyvällä asenteella ja motivaatiolla!

~ Josku

Pakkastreenailua + mageita kuvia!

Maurin kanssa mentiin pitkästä aikaa kunnon yhteisiin treeneihin tiistaina ennen koulujen alkua. Luvassa oli oikein kunnon pakkastreenit, sillä mittari vaihteli noin -14 ja -12 välillä. Pidettiin paikallamakuut todella lyhyenä ja ihan vain käytiin auton takana piilossa. Maurin kanssa halusin erityisesti harjoitella kehään tuloa vapaana seuraten. Muut koirat ovat niin ihania, että Maurin keskittyminen minuun on vaakalaudalla ja sitä on vaikea seuruuttaa vapaana kehään. Tänään meni seuraaminen hyvin, kun muistin olla koko ajan tarkkana puuttumaan, jos koira yrittäisi livistää takavasemmalle. Muutaman kerran sainkin sanoa napakasti, mutta päästiin ihan kivasti sinne riviin sitten. Käskettiin koirat yksitellen maahan ja yksitellen istumaan. Maurilla on ollut pitkän paikallamakuun jälkeen vaikea jaksaa raahautua takaisin istumaan, vaikka joskus alokasluokassa se suorahtaan ponnahti ylös. Niinpä ennen omaa vuoroani käskeä koiraa virittelin mauria vähän koukistellen polvia ja luomalla jännitystä koiraan. Ihan kivasti se sieltä nousi, vaikka vieläkin nopeampi saisi olla. Pitääkin nyt harjoitella sitä nousemista pitkän makuun jälkeen.

Paikallamakuun jälkeen jakauduttiin treenipareihin ja minä aloitin Maurin kanssa ensimmäisenä. Päätin ensimmäiseksi tehdä pidempää seuraamista häirittynä, mikä olisi Maurille hyvä ja haastava tehtävä. Liikkuri tömisytteli ja lapaset lensivät, yhden kerran meinasi Mauri todella lähteä lapasen perään, mutta muuten pysyi keksittyminen yllättävän hyvin. Noita häiriötreenejä olisi ihana saada lisää ja kennelliiton valmennusviikonloput ovat sen osalta oiva paikka saada sitä. Tehtiin vielä toinen pidempi seuraus, jonka jälkeen päätin palkata superpalkalla, eli sinisellä pikkupirulla. Mauri oli todella innoissaan ja hyvällä vireellä seuraamassa minua ja saatiin mielettömän kivoja pätkiä. Hieman oli muutamia perusasentoja vinona, niihin sitten seuraavaksi kiinnitetään huomiota. Lopuksi vielä yksi seuraamisesta istuminen kisamaisesti, mikä meni hyvin.

Päätin hyödyntää näissä treeneissä paikalle tuotua hyppyä, joten seuraavalla treenivuorollamme harjoiteltiin kapulanoutoa esteen yli hypäten. Mauri toi superisti kapulan vierelle, ja siitä lensi pikkupiru palkaksi. Koira kumminkin alkoi lällättelemään lelun kanssa, joten mentiin auton taakse ja lopulta sitten päästiin pienen tauon jälkeen jatkamaan treenejä. Tehtiin vielä kapulan kanssa pitoharjoitusta, koska Maurilla on tapana pureskella kapulaa. Pian se toikin tosi kivasti kapulaa sivulle ja piti sitä hyvällä otteella, vaikka vähän tökinkin kapulaa enkä heti ottanut pois.

Treenien jälkeen päätettiin hyvän ilman vuoksi lähteä oikein kunnon lenkille koko perheen voimin. Suunnattiin reitti rantaan, jossa oli todella kaunis talvinen sää ja aurinkokin paistoi. Sain aivan mielettömiä kuvia hyvällä järjestelmäkamerallani. Mauri pääsi myös juoksemaan pellolla frisbeen perässä pari kertaa ja ihasteltiin upeita maisemia. Voisin sanoa, että sillä kerralla tuli Maurista ehkä parhaimpia talvisia kuvia ikinä! Eihän tässä minnekkään ammattivalokuvaajille tarvitse mennä, kun kotoa löytyy kelpo välineet kuvien ottoon :D. Seuraavaksi saattekin ihastella niitä, joten eikun vain katselemaan otoksia:

Mikä on teidän mielestänne paras kuva noista? Mauri on kyllä mainio kuvauskohde, kun se osaa poseerata suoraan kameroille. Lumiset pakkaskelit ovat Maurin mielestä parhaimpia hetkiä, kun pääsee pitkälle lenkille ja pääsee juoksemaan.

~ Josku

Vuoden 2015 tavoitteet

Vuosi on jo ehtinyt vaihtua uudeksi, mutta vielä on hyvää aikaa kertoa meidän vuoden 2015 tavoitteista. Tykkään listata yleensä meille tavoitteita, joiden eteen sitten tehdään töitä. Minulle itselleni motivaatiota myös syntyy siitä, kun on asioita, joiden eteen tehdä sitä jatkuvaa harjoittelua. Jos harrastelisin ihan vain muuten vaan ilman sen kummempaa päämäärää, ei minulla varmaan riittäisi motivaatio kauhean usein treenata. Lähestyvät kisat tuovat myös sitä jonkinlaista puhtia treenaamiseen ja asiaan tulee ihan erilainen tekemisen meininki. Niinpä on aika kertoa päämääriä vuodelle 2015.

1. Tokossa VOI1 tulos
Tämä on sellainen asia, minkä ehdottomasti haluan saavuttaa. Voittajaluokkaa on nyt ehditty kisaamaan kolme kertaa ja koko ajan on pisteet kasvaneet. Viimeisimmästä kisastahan korkattiin se kakkostulos, joten nyt ei ole ykkönen enää kaukana. Lähdetään hakemaan sitä tämän kuun lopussa, kunhan sitä ennen oikein kunnolla saadaan treeniä alle, Mauri tosiaan on vähän ollut lomilla...Viimeistään kesällä 2015 toivoisin meidän olevan voittajaluokan kanssa hyvässä moodissa ja homma olisi paketissa. Katsotaan, katsotaan...

2. Agilityssä lisää ykkösluokan startteja ja nollarata
Agilityn puolella lähdetään näitä tavoittelemaan. Varmasti tästä vuodesta saattaa hyvinkin tulla oikea kisavuosi agilityn suhteen. Edetään nyt kumminkin rauhassa kasvattaen kisakokemusta Maurin kanssa ja tehdään treeneissä toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja. Opetellaan varmat kontaktit, kepit ja ohjaukset, niin että on mahdollisimman hyvä pohja lähteä kohti kisaratoja. Katsotaan jos kesällä päästäisiin Maurin kanssa starttailemaan enemmänkin ja tavoitteenahan olisi virallisista yksi nollarata...

3. Pienimuotoista rally-tokon harjoittelua
Tämän kesän loppupuolella aloin hieman kiinnostua virallistuneesta rally-tokosta. Ajattelin, että voitaisiin leikkimielisesti käydä ainakin yksissä kisoissa kokeilemassa ja harjoitella muun aktiviteetin ohella jotain rally-tokon ohjauksia ja tehtäviä. Lisää haasteita siis ja Maurille kaikenlaista hauskaa puuhaa sen tokon voittajaluokan työstämisen ohelle. Eli tänä vuonna harjoitellaan alokasluokan rally-tokon liikkeitä ja ehkä käydään kisoissa pyörähtämässä.

4. Noudossa edistymistä
Maurin kanssa on käyty säännöllisesti noutohommia tekemässä ja kaikkea on treenattu monipuolisesti kanijäljestä hakuruutuun. Noudossa tavoitteita ei olla lähdetty asettamaan kauhean korkealle, mutta Mauri nauttii siitä, kun pääsee Mamin kanssa metsään tekemään kunnon työtä nenällä ja juoksemaan pitkin peltoa. Vaikka Maurin päälajina onkin toko ja agility, on noutaminen kumminkin kiva lisä siinä ohessa ja tuo vähän lisäaktiviteettia treeneihin. Tämä talvi ollaan treenattu nomea dameilla ja tähtäimenä mahdollisesti WT- koe. Tänä keväänä jatkamme taas riistan parissa.

5. Pyörähtäminen parissa näyttelyssä
Maurista ollaan tiedetty jo vähän aikaa, ettei se ihan näyttelykoira ole hoikan rakenteensa vuoksi. Viimeksi kumminkin käytiin näyttelyissä koiran ollessa pentu ja saatiin arvosanaksi hyvä. Minulla on kumminkin ollut mielessä parissa näyttelyssä käynti ihan senkin takia, että haluaisin tietää, miten Mauri nyt on kehittynyt näiden kuluneiden vuosien varrella. Joten katsotaan jos saataisiin aikaiseksi viedä Mauri muutamaan näyttelyyn, esimerkiksi mätsäriin...

Molemmat on niin pieniä :D

Kaiken kaikkiaan minulla on paljon tavoitteita, joista voi saada käsityksen, että vaatisin koiralta kauhean paljon. Edetään kumminkin pikku hiljaa kohti meidän päämääriämme ja tietenkin takapakkiakin voi tulla joissain kohdissa. Olen kumminkin oppinut, että tavoitteiden rima kannattaa asettaa aina vähän korkeammalle. Vaikka emme saisikaan kaikkia tavoitteita toteutettua, on koiran kanssa kiva lähteä sitten jatkamaan eteenpäin sinnikkäästi. Uskon, että tästä vuodesta tulee koiruuksien suhteen tapahtumantäytteinen vuosi ja pääsemme kokemaan kaikkea hauskaa yhdessä Maurin kanssa.

~ Josku

Ekat ykkösluokan kisat!

Moikka! Niin kuin edellisen postauksen lopussa mainitsinkin, oli minulla eilen agilitykilpailut Maurin kanssa. Ajettiin melko aikaisin aamulla Lahteen asti hallikisoihin, ja tosiaan oltiin otettu meille kaksi starttia. Meille nuo kisat olivatkin erityisen jännittävät sen takia, koska ne olivat ensimmäiset viralliset agilitykilpailut ja ensimmäiset ykkösluokan kisat Maurin kanssa. Ei voisi olla parempaa päätöstä vuodelle, kuin avata ovet ykkösluokkaan. Sunnuntaiaamuna ei siis ollut liikenteessä melkein ketään muuta, kuin me hullut kisaajat :D. Paikanpäällä olikin vielä kisaradoilla viimeisiä medikoiria, ja oltiin kerrankin tultu hyvissä ajoin kisapaikalle. Siinä sitten kaikessa rauhassa ilmoittauduttiin ja ostettiin meille ikioma kilpailukirja.

Ennen tuomarin mittausta käytiin koiran kanssa vähän pidempi lenkki, jossa sai tehdä tarpeensa alta pois. Tuomarin mittauksessa ei sitten paljoa tarvinnut mittailla, kun tuomari totesi vain että ilmiselvä maxihan siinä seisoo. Meillä oli kisoissa Maurille oma kangashäkki mukana, joten se sai olla kivasti omassa rauhassa siellä ja päästiin seuraamaan kisoja myös vapain käsin. Meidän lähtönumeromme oli 163 joten olimme siinä keskivaiheilla lähtemässä. Rataantutustuminen otettiin kahdessa erässä, ja olin jälkimmäisessä. Ensimmäinen rata tuntui todella helpolta, ja löysin joka kohtaan meille hyvän vaihtoehdon, miten suorittaisimme. Eniten ehkä radassa jännittikin ne kepit, että miten Mauri osaisi tehdä ne osana rataa. Katsoessani muiden ratoja, huomasin radalta löytyvän muutamia kohtia, joissa sitten saisi olla tarkkana. Kun jäljellä oli kolme koiraa ennen meitä, otin Maurin valmiiksi.

Pian huomasinkin jo käveleväni lähtöasemiin. Pikkuhiljaa irroittelin remmin ja olin jo kuulevinani lähtövihellyksen. Tuomari näytti olevan valmis siinä astellessaan joten menin kahden esteen taakse ja odotin siinä tovin. Kun otin Maurin ensimmäisten esteiden yli, huomasin yhtäkkiä että tuomari vihelsi vasta jälkeenpäin pilliin. Niinpä siitä tuli hylätty heti alkuun, mutta päätin olla välittämättä siitä ja viilettää radan loppuun asti täysiä. Mauri juoksikin hienon nopeasti ja kun oli keppien vuoro, rauhoitin mahdollisimman paljon tilannetta ja lähetin Maurin tarkasti kepeille. Poikahan pujotteli ne kuin vanha konkari ja jatkoin rataa iloisena loppua kohden. Vielä näytti jopa ihan nollaradalta, mutta sitten kolmanneksi viimeisen esteen jälkeen oli ihan siinä edessä toinen este houkuttimena, jonka Mauri sitten käväisi hyppäämässä. Mutta ihan mahtava rata, joka selvittiin kunnialla loppuun. Vaikka tuomari vihelsikin jotenkin kauhean myöhään, olin aivan supertyytyväinen koiraan joka teki kaiken innokkaasti ja supertaitavasti loppuun asti!

Kun pahimmat jännitykset saatiin hetkeksi laannutettua, katsottiin hyvillä mielin loppupään koirakoita ennen seuraavaan rataan tutustumista. Seuraavassa radassa olikin enemmän kohtia, joissa oli muita esteitä houkuttimena. Monet koirat karkasivatkin helposti vaikka putkeen tai lähiesteelle, jos ohjaaja ei ollut tarkkana. Toisella radalla lähdettiin lähtömerkin saatuamme hyvin matkaan ja yli puolet radasta oli jo suoritettu kun mentiin kepeille. Tälläkin kertaa Mauri otti hienosti ensimmäisen välin ja lähti innoissaan pujottelemaan. Kepeissä kumminkin taisi yksi ajatusvirhe sattua, kun koira harppasi yhden kepinvälin. Itse en tajunnut lähteä tekemään keppejä uudelleen vaan jatkettiin vauhdikkaasti seuraavalle esteelle, jossa pakka sitten vähän hajosikin. Koira pääsi puomilla sen verran paljon innostumaan että hyppäsi alakontaktin yli innoissaan ja jatkoi sitten omaa reittiään yhden hypyn liikaa. Noh, virheitä tuli enemmän, mutta niistäkin sitten oppii.

                                                                 linkki videoon

Kokonaisuudessaan todella hyvät ensimmäiset kisat meille. Vaikka kotiin napattiin tulokseksi kaksi hylättyä, oli Mauri kumminkin suoriutunut radasta hyvin ja nyt ainakin näimme sen, että kykenemme kisaamaan jo ihan hyvin ykkösissä. Vielä pitää kasvattaa rutiinia kepeillä sekä kontakteilla ja harjoitella sitä sun tätä, mutta ei hassummin. Mauri teki parhaansa ja se riitti oikein hyvin meille.

~ Josku

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Näin toivottaa Mauri! Nyt, kun blogiakin on saatu päivitettyä ajantasalle, voin kertoa Maurin touhuntäytteisestä viimeviikosta. Nimittäin juuri alkaneen joululoman sekä jouluaaton kunniaksi saatiin tänne etelä- Suomeenkin valkoinen lumipeite. Arvatkaas kuka oli innoissaan nuuskimassa hajujen perään ja entistä energisempi? Oikein arvattu, meidän koiramme oli yhtä innoissaan ellei jopa paljon innokkaampi lumen tulon suhteen. Mauri on syntynyt lopputalvesta, ja muistamme vieläkin kuinka riippuvainen tuo pentu oli lumesta. Kun lumi kevään mittaan alkoi sulaa pois, etsi meidän pieni tollo hädissään viimeisiä lumikökkärepaikkoja tarpeiden tekoa varten. Ja tassullakaan ei siihen kummalliseen maankamaraan astuttu moneen viikkoon ilman turvallista valkoista pehmopeitettä tassujen alla. Niinpä Mauri on oikea talvikoira, ja se rakastaa peuhata lumihangessa. Varsinkin kun lumesta saa muotoiltua niitä iki-ihania lumipalloja, joita voi sitten nappailla suuhun ja hotkaista.

Mutta niin, viime viikolla meillä oli tosiaan jouluvalmisteluja ja sitten olikin pyhäpäivät käsillä. Päivä ennen aattoa tulikin ihan kunnon lumipeite, ja käytiin Maurin kanssa riemuitsemassa lumesta ja otettiin muutamia hauskoja kuvia koirapuistosta. Koirahan nautti täysin siemauksin, kun sai juosta niin lujaa kuin tassuista pääsi ja iskeä tyttöjä ;). Ennen jouluaattoa käytiinkin koirapuistossa pari päivää peräkkäin päivälenkin yhteydessä, ja Mauri sai purkaa energiaa hyvin. Ei ollakaan käyty siellä melkeinpä ikinä, mutta välillä tekee ihan hyvää koirankin päästä lajitovereiden kanssa leikkimään.

Joulu vietettiinkin sitten ihan rauhallisissa merkeissä perheen kanssa. Kun on vuoro avata paketteja, vaatii koira tietenkin omat pakettinsa, sillä Mauri on aivan innoissaan repimässä jokaisen lahjapaperin auki minkä vain näkee. Tänä jouluna sai koira kaksi aivan ihanaa lelua, jotka ovat olleet käytössä jatkuvasti ihan tähän päiväänkin asti. Lisäksi yhdestä paketista paljastui kaksi possunkorvaa, jotka Mauri hotkaisi ennätysvauhtia suihinsa. Naurettiinkin, kuinka Mauri on kuin pienen pieni lapsi, se haluaa heti päästä kokeilemaan uusia leluja ja niistä tuleekin heti lempiasioita vähäksi aikaa. Myös tarkkana sai olla kinkun ja lohen kanssa, ettei ne kadonneet parempiin suihin.

Käytiin tapaninpäivänä aamusta lähimetsässä ottamassa jouluisia kuvia, kun sitä hankeakin oli jo ihan kivasti muodostunut. Mauri nautti täysin siemauksin ja kiikutti tonttulakkiakin ympäriinsä. Tonttulakki itseasiassa on tarkoitettu hevosen päähän, mutta ajoi tarkoituksensa oikein hyvin myös Maurin kanssa. Tosin oli se vaan niin kivaa kiikuttaa tonttulakkia ympäriinsä kantaen ja ravistellen sitä. Mauri on todella kuvauksellinen koira ja kun sen asettaa istumaan tonttulakki päässä, joissain kuvissa Mauri näytti ihan totiselta, että "minähän hoidan tämän homman hyvin ja nopeasti alta pois". Se tykkää poseerata kameran edessä, mutta saattaa välillä kyllästyä touhuun ja keksiä omaa kivaa. Vauhdikkaista spurttikuvista aina edustaviin tonttukoirakuviin saatiin siis otettua. Tässä siis paljon hauskoja otoksia ilmeekkäästä Maurista:

Maurilla tulee varmasti olemaan riemuntäytteinen talvi täynnä lumisia puuhia ja hauskoja hetkiä. Uusi vuosi vietetään näillä näkymin ihan kotinurkilla, ja startataan ensi vuoden puolella taas treenaus oikein kunnolla. Maurin joululoma on ollut mukavaa kotona löhöämistä, ja katsotaanpas miten koira suoriutuu huomisesta haasteesta, kun riennetään agilitykisoihin näyttämään taitomme ykkösluokan radoilla! :D

~ Josku

Talven agilitytreenit

Maurin kanssa ollaan tällä hetkellä siis agilityseurassa, AST:ssä. Meillä oli kesällä treenit joka keskiviikko seuran omalla hiekkakentällä, jossa pidetään myös kaikenlaisia kisoja ja epiksiä kesäisin. Kenttä oli kyllä ihanteellisen matkan päässä ja jopa päästiin Maurin kanssa sinne pyörällä ihan sujuvasti. Siinä tulikin samalla todella hyvä alkuverryttely, kun vähintään parikymmentä minuuttia sai koira hölkätä pyörän vieressä. Johan kunto myös kohenee! Kesätreeneissä kentällä saa kivasti myös käydä itsenäisesti, jota hyödynsimme Maurin kanssa muutamaan otteeseen. Se tulikin hyvin tarpeeseen, kun pääsi esimerkiksi kontakteja harjoittelemaan itsenäisesti. Mauri pääsikin siis kesän aikana paljon treenaamaan. Tässä postauksessa ajattelinkin kertoa teille vähän infoa siitä, miten me nyt talvikaudella treenataan ja mitä eroavaisuuksia löytyy hallin ja kentän väliltä.

Tällä hetkellä olemme viettäneet kaksi kesää agilityn parissa Maurin kanssa. AST:hen pääsy on vaikuttanut paljon meidän treenaamiseen, kun ensin oltiin saatu hyvä pohja Aino Pikkusaaren valmennuksista. Meille tämä lähellä oleva seura on ihanteellinen ja juuri sopiva. Tulevaa kesää odotetaan jo innolla, sillä seuran kentällä tosiaan on hyvät puitteet treenata ja lähiulkoilualue on suuri. Suuri etu onkin siinä, kun pääsee itsenäisesti lähtemään treenaamaan. Paljon tuli myös kesällä tehtyä seuran jäsenyyttä edellyttävää työtä ja olin kisatoimikuntana monessa kisassa. Se olikin vähän erilaista nähdä kilpailut järjestäjän näkökulmasta ja olla mukana auttamassa niiden pyörityksessä. Minä olin kesällä muun muassa ratahenkilökunnassa ja lähetin virassa. Tuli sitä jopa kuulutettuakin pariin otteeseen!

Mutta siis, mitä nyt talvella sitten tulee tapahtumaan? Kenttähän on laitettu jo talvikuntoon, joten seura on vuokrannut halleja talvikauden treenejä varten. Jokainen jäsen on voinut ostaa talvivuoroja ja myös itsenäisiä vuoroja on tarjolla. Me Maurin kanssa tottakai halutaan treenata myös talvella, joten liityttiin mukaan talvitreeneihin. Otettiin täksi talveksi Masalan hallilta torstaisin treenivuoro, jossa on kouluttajat. Saadaan sitten apua esimerkiksi meidän keppien tekoon ja voin kehittyä paremmaksi ohjaajaksi valvovan silmän alla. Hallissa ollaan pikkupuolella, ja halli on aivan upouusi. Mutta miten sitten talvitreenit eroavat kesän treeneistä kentällä?

Itse tykkään enemmän treenata kesällä ihanan aurinkoisessa säässä raikkaassa ulkoilmassa. Mutta odotan innolla silti, mitä kaikkea saadaan tämän talven aikana aikaan. Meillä itseasiassa matkasta ei niinkään löydy eroavaisuuksia, sillä halli on melkeinpä yhtä lähellä kuin kenttäkin. Siitä ollaankin ihan superiloisia, että matka ei ole pitkä. Aiempana vuonna meillä olikin vähän pidempi matka Juvanmalmille. Kentällä bonuksena oli kyllä se itsenäinen treenaus, sillä hallilta sitten pitäisi ostaa erikseen omatoimitreenivuoro. Hallilla kumminkin on aivan ihana uusi tekonurmi ja estekalusteet. Lämmitetty sisähalli on toki myös talven pakkasilla ihana treenipaikka ja sisällä pärjää jopa t-paidassa ihan hyvin. Tuulisina ja kylminä kesän päivinä voi jopa tulla ikävä hallia.

                                                                      linkki videoon

Kaikenkaikkiaan ollaan todella tyytyväisiä meidän tämän hetkiseen agilitytreenaamiseen. Maurin kanssa on tähtäimenä tavoitteellisesti kisaaminen, eikä nykyinen seura voisi olla parempi paikka sen tavoitteen saavuttamiseksi. Maurin kanssa kun saadaan talven aikana koko paketti kasaan, niin hyvä siitä tulee ja sitten päästään kisakentille. Nyt siis treenit jatkuvat normaalisti joka viikko torstaisin koko talven ajan. Katsotaan jos kuvataan enemmänkin meidän treenausta, niin pääsette seurailemaan miten meillä sujuu. Pieniä radanpätkiä ja muuta materiaalia myös tulee aika ajoittain Maurin facebook- sivuille, joten sieltäkin voitte seurata meidän tekemisiämme. Maurin facebook- sivut ovat nimeltään: Tolleri Mauri.

~ josku