Pikkutarkkaa hommaa!

Meillä oli vähän aikaa sitten tarkkaa ohjausta vaativia tehtäviä agilityssä. Tosiaan torstaina sainkin myös äidin kameran taakse kuvailemaan treeniä, joten saatte vähän videota. Meillä oli aiheena erilaiset vaikeammat ohjauskuviot, kuten päällejuoksupersjättö ja saksalainen. Ohjaaja kertoi oman näkemyksensä ja suoritustapansa näihin liikkeisiin, joten opeteltiin muutamia eri kohtia, mihin kyseisiä ohjauskuvioita harjoiteltiin. Työtä riitti varmasti ajan kulumiseksi, kun ohjauskuvioita hiottaisiin. Olimme Maurin kanssa vuorossa melko keskivaiheilla, joten päästiin sitten näkemään hieman muiden suorituksiakin ennen omaa treenivuoroa.

Aluksi otettiin putkiralli laitoja pitkin, saipahan Maurikin purkaa vähän ylimääräistä energiaa. Sen jälkeen otettiinkin heti ensimmäinen tehtävä harjoiteltavaksi. Eli esteet mentiin takaakierrontapaisesti samassa linjassa, jonka jälkeen oli tiukka väli ohjata koira putkeen. Ensimmäisellä kerralla Mauri pääsi karkaamaan selän takaa hypylle, mutta toisen kerran, kun muistin selkeästi pitää Maurin mukana niin päästiin hyvin jatkamaan. Ohjauskuvio onnistui ihan hyvin, eikä suuria ongelmia siinä tullut. Seuraavaksi tehtiin melkein sama ohjaus, mutta vaihtaen puolta persjätöllä koiran hypätessä. Kentälle oli muutes tuotu aivan uusi putki, josta näki vähän läpi, kun koira viiletti sen sisällä. Hiottiin toista ohjauskuviota muutamia kertoja, jotta ajoitus olisi varmasti oikea. Viimeisellä kerralla se menikin jo tosi hyvin!

                                                                 linkki videoon

Niinkuin lopussa näkyykin videolta, tehtiin sitten jo haasteellisempia ohjauskuvioita. Eron huomasi, kun muistin ottaa vetävän käden mukaan liikkeeseen. Saksalainen tuotti erityisesti vaikeuksia meille. Tarkoitus oli siis kääntyä täyskäännöksen tapaisesti esteen jälkeen ja Mauri karkasi monta kertaa seuraavalle hypylle. Näin jälkeenpäin kun katsoi videolta, huomasi selvän eron. Omalla pienellä suunnalla oli paljon merkitystä ja koiralle tuli selkeästi kääntää selkä, että oltiinkin menossa toiseen suuntaan. Jos yhtään jäin avonaiseksi, veti Mauri itsensä toiselle esteelle. Lopussa tulikin sitten se onnistuminen monen yrityksen jälkeen. Mutta tuli hyvä oivallus kyllä siihenkin, miten oma suunta vaikuttaa koiraan.

Lopussa sain vielä pienen kotiläksyn kotiin pohdittavaksi, että miten palkkaan koiraa radanpätkän jälkeen. Onko aina tarpeellista kääntyä koiraa kohti, joskus olisi hyvä vain jatkaa eteenpäin ja palkata käteen sivulle. Eli pitää muistaa, etten lopeta juoksemista tai suoritusta heti tehtävän loppuun, vaan välillä voin jatkaa eteenpäin vielä vähän matkaa tehtävän jälkeenkin. Tämän koitankin muistaa sitten seuraavalla kerralla.

~ Josku