Vuoden 2015 tavoitteet

Vuosi on jo ehtinyt vaihtua uudeksi, mutta vielä on hyvää aikaa kertoa meidän vuoden 2015 tavoitteista. Tykkään listata yleensä meille tavoitteita, joiden eteen sitten tehdään töitä. Minulle itselleni motivaatiota myös syntyy siitä, kun on asioita, joiden eteen tehdä sitä jatkuvaa harjoittelua. Jos harrastelisin ihan vain muuten vaan ilman sen kummempaa päämäärää, ei minulla varmaan riittäisi motivaatio kauhean usein treenata. Lähestyvät kisat tuovat myös sitä jonkinlaista puhtia treenaamiseen ja asiaan tulee ihan erilainen tekemisen meininki. Niinpä on aika kertoa päämääriä vuodelle 2015.

1. Tokossa VOI1 tulos
Tämä on sellainen asia, minkä ehdottomasti haluan saavuttaa. Voittajaluokkaa on nyt ehditty kisaamaan kolme kertaa ja koko ajan on pisteet kasvaneet. Viimeisimmästä kisastahan korkattiin se kakkostulos, joten nyt ei ole ykkönen enää kaukana. Lähdetään hakemaan sitä tämän kuun lopussa, kunhan sitä ennen oikein kunnolla saadaan treeniä alle, Mauri tosiaan on vähän ollut lomilla...Viimeistään kesällä 2015 toivoisin meidän olevan voittajaluokan kanssa hyvässä moodissa ja homma olisi paketissa. Katsotaan, katsotaan...

2. Agilityssä lisää ykkösluokan startteja ja nollarata
Agilityn puolella lähdetään näitä tavoittelemaan. Varmasti tästä vuodesta saattaa hyvinkin tulla oikea kisavuosi agilityn suhteen. Edetään nyt kumminkin rauhassa kasvattaen kisakokemusta Maurin kanssa ja tehdään treeneissä toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja. Opetellaan varmat kontaktit, kepit ja ohjaukset, niin että on mahdollisimman hyvä pohja lähteä kohti kisaratoja. Katsotaan jos kesällä päästäisiin Maurin kanssa starttailemaan enemmänkin ja tavoitteenahan olisi virallisista yksi nollarata...

3. Pienimuotoista rally-tokon harjoittelua
Tämän kesän loppupuolella aloin hieman kiinnostua virallistuneesta rally-tokosta. Ajattelin, että voitaisiin leikkimielisesti käydä ainakin yksissä kisoissa kokeilemassa ja harjoitella muun aktiviteetin ohella jotain rally-tokon ohjauksia ja tehtäviä. Lisää haasteita siis ja Maurille kaikenlaista hauskaa puuhaa sen tokon voittajaluokan työstämisen ohelle. Eli tänä vuonna harjoitellaan alokasluokan rally-tokon liikkeitä ja ehkä käydään kisoissa pyörähtämässä.

4. Noudossa edistymistä
Maurin kanssa on käyty säännöllisesti noutohommia tekemässä ja kaikkea on treenattu monipuolisesti kanijäljestä hakuruutuun. Noudossa tavoitteita ei olla lähdetty asettamaan kauhean korkealle, mutta Mauri nauttii siitä, kun pääsee Mamin kanssa metsään tekemään kunnon työtä nenällä ja juoksemaan pitkin peltoa. Vaikka Maurin päälajina onkin toko ja agility, on noutaminen kumminkin kiva lisä siinä ohessa ja tuo vähän lisäaktiviteettia treeneihin. Tämä talvi ollaan treenattu nomea dameilla ja tähtäimenä mahdollisesti WT- koe. Tänä keväänä jatkamme taas riistan parissa.

5. Pyörähtäminen parissa näyttelyssä
Maurista ollaan tiedetty jo vähän aikaa, ettei se ihan näyttelykoira ole hoikan rakenteensa vuoksi. Viimeksi kumminkin käytiin näyttelyissä koiran ollessa pentu ja saatiin arvosanaksi hyvä. Minulla on kumminkin ollut mielessä parissa näyttelyssä käynti ihan senkin takia, että haluaisin tietää, miten Mauri nyt on kehittynyt näiden kuluneiden vuosien varrella. Joten katsotaan jos saataisiin aikaiseksi viedä Mauri muutamaan näyttelyyn, esimerkiksi mätsäriin...

Molemmat on niin pieniä :D

Kaiken kaikkiaan minulla on paljon tavoitteita, joista voi saada käsityksen, että vaatisin koiralta kauhean paljon. Edetään kumminkin pikku hiljaa kohti meidän päämääriämme ja tietenkin takapakkiakin voi tulla joissain kohdissa. Olen kumminkin oppinut, että tavoitteiden rima kannattaa asettaa aina vähän korkeammalle. Vaikka emme saisikaan kaikkia tavoitteita toteutettua, on koiran kanssa kiva lähteä sitten jatkamaan eteenpäin sinnikkäästi. Uskon, että tästä vuodesta tulee koiruuksien suhteen tapahtumantäytteinen vuosi ja pääsemme kokemaan kaikkea hauskaa yhdessä Maurin kanssa.

~ Josku

Ekat ykkösluokan kisat!

Moikka! Niin kuin edellisen postauksen lopussa mainitsinkin, oli minulla eilen agilitykilpailut Maurin kanssa. Ajettiin melko aikaisin aamulla Lahteen asti hallikisoihin, ja tosiaan oltiin otettu meille kaksi starttia. Meille nuo kisat olivatkin erityisen jännittävät sen takia, koska ne olivat ensimmäiset viralliset agilitykilpailut ja ensimmäiset ykkösluokan kisat Maurin kanssa. Ei voisi olla parempaa päätöstä vuodelle, kuin avata ovet ykkösluokkaan. Sunnuntaiaamuna ei siis ollut liikenteessä melkein ketään muuta, kuin me hullut kisaajat :D. Paikanpäällä olikin vielä kisaradoilla viimeisiä medikoiria, ja oltiin kerrankin tultu hyvissä ajoin kisapaikalle. Siinä sitten kaikessa rauhassa ilmoittauduttiin ja ostettiin meille ikioma kilpailukirja.

Ennen tuomarin mittausta käytiin koiran kanssa vähän pidempi lenkki, jossa sai tehdä tarpeensa alta pois. Tuomarin mittauksessa ei sitten paljoa tarvinnut mittailla, kun tuomari totesi vain että ilmiselvä maxihan siinä seisoo. Meillä oli kisoissa Maurille oma kangashäkki mukana, joten se sai olla kivasti omassa rauhassa siellä ja päästiin seuraamaan kisoja myös vapain käsin. Meidän lähtönumeromme oli 163 joten olimme siinä keskivaiheilla lähtemässä. Rataantutustuminen otettiin kahdessa erässä, ja olin jälkimmäisessä. Ensimmäinen rata tuntui todella helpolta, ja löysin joka kohtaan meille hyvän vaihtoehdon, miten suorittaisimme. Eniten ehkä radassa jännittikin ne kepit, että miten Mauri osaisi tehdä ne osana rataa. Katsoessani muiden ratoja, huomasin radalta löytyvän muutamia kohtia, joissa sitten saisi olla tarkkana. Kun jäljellä oli kolme koiraa ennen meitä, otin Maurin valmiiksi.

Pian huomasinkin jo käveleväni lähtöasemiin. Pikkuhiljaa irroittelin remmin ja olin jo kuulevinani lähtövihellyksen. Tuomari näytti olevan valmis siinä astellessaan joten menin kahden esteen taakse ja odotin siinä tovin. Kun otin Maurin ensimmäisten esteiden yli, huomasin yhtäkkiä että tuomari vihelsi vasta jälkeenpäin pilliin. Niinpä siitä tuli hylätty heti alkuun, mutta päätin olla välittämättä siitä ja viilettää radan loppuun asti täysiä. Mauri juoksikin hienon nopeasti ja kun oli keppien vuoro, rauhoitin mahdollisimman paljon tilannetta ja lähetin Maurin tarkasti kepeille. Poikahan pujotteli ne kuin vanha konkari ja jatkoin rataa iloisena loppua kohden. Vielä näytti jopa ihan nollaradalta, mutta sitten kolmanneksi viimeisen esteen jälkeen oli ihan siinä edessä toinen este houkuttimena, jonka Mauri sitten käväisi hyppäämässä. Mutta ihan mahtava rata, joka selvittiin kunnialla loppuun. Vaikka tuomari vihelsikin jotenkin kauhean myöhään, olin aivan supertyytyväinen koiraan joka teki kaiken innokkaasti ja supertaitavasti loppuun asti!

Kun pahimmat jännitykset saatiin hetkeksi laannutettua, katsottiin hyvillä mielin loppupään koirakoita ennen seuraavaan rataan tutustumista. Seuraavassa radassa olikin enemmän kohtia, joissa oli muita esteitä houkuttimena. Monet koirat karkasivatkin helposti vaikka putkeen tai lähiesteelle, jos ohjaaja ei ollut tarkkana. Toisella radalla lähdettiin lähtömerkin saatuamme hyvin matkaan ja yli puolet radasta oli jo suoritettu kun mentiin kepeille. Tälläkin kertaa Mauri otti hienosti ensimmäisen välin ja lähti innoissaan pujottelemaan. Kepeissä kumminkin taisi yksi ajatusvirhe sattua, kun koira harppasi yhden kepinvälin. Itse en tajunnut lähteä tekemään keppejä uudelleen vaan jatkettiin vauhdikkaasti seuraavalle esteelle, jossa pakka sitten vähän hajosikin. Koira pääsi puomilla sen verran paljon innostumaan että hyppäsi alakontaktin yli innoissaan ja jatkoi sitten omaa reittiään yhden hypyn liikaa. Noh, virheitä tuli enemmän, mutta niistäkin sitten oppii.

                                                                 linkki videoon

Kokonaisuudessaan todella hyvät ensimmäiset kisat meille. Vaikka kotiin napattiin tulokseksi kaksi hylättyä, oli Mauri kumminkin suoriutunut radasta hyvin ja nyt ainakin näimme sen, että kykenemme kisaamaan jo ihan hyvin ykkösissä. Vielä pitää kasvattaa rutiinia kepeillä sekä kontakteilla ja harjoitella sitä sun tätä, mutta ei hassummin. Mauri teki parhaansa ja se riitti oikein hyvin meille.

~ Josku

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Näin toivottaa Mauri! Nyt, kun blogiakin on saatu päivitettyä ajantasalle, voin kertoa Maurin touhuntäytteisestä viimeviikosta. Nimittäin juuri alkaneen joululoman sekä jouluaaton kunniaksi saatiin tänne etelä- Suomeenkin valkoinen lumipeite. Arvatkaas kuka oli innoissaan nuuskimassa hajujen perään ja entistä energisempi? Oikein arvattu, meidän koiramme oli yhtä innoissaan ellei jopa paljon innokkaampi lumen tulon suhteen. Mauri on syntynyt lopputalvesta, ja muistamme vieläkin kuinka riippuvainen tuo pentu oli lumesta. Kun lumi kevään mittaan alkoi sulaa pois, etsi meidän pieni tollo hädissään viimeisiä lumikökkärepaikkoja tarpeiden tekoa varten. Ja tassullakaan ei siihen kummalliseen maankamaraan astuttu moneen viikkoon ilman turvallista valkoista pehmopeitettä tassujen alla. Niinpä Mauri on oikea talvikoira, ja se rakastaa peuhata lumihangessa. Varsinkin kun lumesta saa muotoiltua niitä iki-ihania lumipalloja, joita voi sitten nappailla suuhun ja hotkaista.

Mutta niin, viime viikolla meillä oli tosiaan jouluvalmisteluja ja sitten olikin pyhäpäivät käsillä. Päivä ennen aattoa tulikin ihan kunnon lumipeite, ja käytiin Maurin kanssa riemuitsemassa lumesta ja otettiin muutamia hauskoja kuvia koirapuistosta. Koirahan nautti täysin siemauksin, kun sai juosta niin lujaa kuin tassuista pääsi ja iskeä tyttöjä ;). Ennen jouluaattoa käytiinkin koirapuistossa pari päivää peräkkäin päivälenkin yhteydessä, ja Mauri sai purkaa energiaa hyvin. Ei ollakaan käyty siellä melkeinpä ikinä, mutta välillä tekee ihan hyvää koirankin päästä lajitovereiden kanssa leikkimään.

Joulu vietettiinkin sitten ihan rauhallisissa merkeissä perheen kanssa. Kun on vuoro avata paketteja, vaatii koira tietenkin omat pakettinsa, sillä Mauri on aivan innoissaan repimässä jokaisen lahjapaperin auki minkä vain näkee. Tänä jouluna sai koira kaksi aivan ihanaa lelua, jotka ovat olleet käytössä jatkuvasti ihan tähän päiväänkin asti. Lisäksi yhdestä paketista paljastui kaksi possunkorvaa, jotka Mauri hotkaisi ennätysvauhtia suihinsa. Naurettiinkin, kuinka Mauri on kuin pienen pieni lapsi, se haluaa heti päästä kokeilemaan uusia leluja ja niistä tuleekin heti lempiasioita vähäksi aikaa. Myös tarkkana sai olla kinkun ja lohen kanssa, ettei ne kadonneet parempiin suihin.

Käytiin tapaninpäivänä aamusta lähimetsässä ottamassa jouluisia kuvia, kun sitä hankeakin oli jo ihan kivasti muodostunut. Mauri nautti täysin siemauksin ja kiikutti tonttulakkiakin ympäriinsä. Tonttulakki itseasiassa on tarkoitettu hevosen päähän, mutta ajoi tarkoituksensa oikein hyvin myös Maurin kanssa. Tosin oli se vaan niin kivaa kiikuttaa tonttulakkia ympäriinsä kantaen ja ravistellen sitä. Mauri on todella kuvauksellinen koira ja kun sen asettaa istumaan tonttulakki päässä, joissain kuvissa Mauri näytti ihan totiselta, että "minähän hoidan tämän homman hyvin ja nopeasti alta pois". Se tykkää poseerata kameran edessä, mutta saattaa välillä kyllästyä touhuun ja keksiä omaa kivaa. Vauhdikkaista spurttikuvista aina edustaviin tonttukoirakuviin saatiin siis otettua. Tässä siis paljon hauskoja otoksia ilmeekkäästä Maurista:

Maurilla tulee varmasti olemaan riemuntäytteinen talvi täynnä lumisia puuhia ja hauskoja hetkiä. Uusi vuosi vietetään näillä näkymin ihan kotinurkilla, ja startataan ensi vuoden puolella taas treenaus oikein kunnolla. Maurin joululoma on ollut mukavaa kotona löhöämistä, ja katsotaanpas miten koira suoriutuu huomisesta haasteesta, kun riennetään agilitykisoihin näyttämään taitomme ykkösluokan radoilla! :D

~ Josku

Talven agilitytreenit

Maurin kanssa ollaan tällä hetkellä siis agilityseurassa, AST:ssä. Meillä oli kesällä treenit joka keskiviikko seuran omalla hiekkakentällä, jossa pidetään myös kaikenlaisia kisoja ja epiksiä kesäisin. Kenttä oli kyllä ihanteellisen matkan päässä ja jopa päästiin Maurin kanssa sinne pyörällä ihan sujuvasti. Siinä tulikin samalla todella hyvä alkuverryttely, kun vähintään parikymmentä minuuttia sai koira hölkätä pyörän vieressä. Johan kunto myös kohenee! Kesätreeneissä kentällä saa kivasti myös käydä itsenäisesti, jota hyödynsimme Maurin kanssa muutamaan otteeseen. Se tulikin hyvin tarpeeseen, kun pääsi esimerkiksi kontakteja harjoittelemaan itsenäisesti. Mauri pääsikin siis kesän aikana paljon treenaamaan. Tässä postauksessa ajattelinkin kertoa teille vähän infoa siitä, miten me nyt talvikaudella treenataan ja mitä eroavaisuuksia löytyy hallin ja kentän väliltä.

Tällä hetkellä olemme viettäneet kaksi kesää agilityn parissa Maurin kanssa. AST:hen pääsy on vaikuttanut paljon meidän treenaamiseen, kun ensin oltiin saatu hyvä pohja Aino Pikkusaaren valmennuksista. Meille tämä lähellä oleva seura on ihanteellinen ja juuri sopiva. Tulevaa kesää odotetaan jo innolla, sillä seuran kentällä tosiaan on hyvät puitteet treenata ja lähiulkoilualue on suuri. Suuri etu onkin siinä, kun pääsee itsenäisesti lähtemään treenaamaan. Paljon tuli myös kesällä tehtyä seuran jäsenyyttä edellyttävää työtä ja olin kisatoimikuntana monessa kisassa. Se olikin vähän erilaista nähdä kilpailut järjestäjän näkökulmasta ja olla mukana auttamassa niiden pyörityksessä. Minä olin kesällä muun muassa ratahenkilökunnassa ja lähetin virassa. Tuli sitä jopa kuulutettuakin pariin otteeseen!

Mutta siis, mitä nyt talvella sitten tulee tapahtumaan? Kenttähän on laitettu jo talvikuntoon, joten seura on vuokrannut halleja talvikauden treenejä varten. Jokainen jäsen on voinut ostaa talvivuoroja ja myös itsenäisiä vuoroja on tarjolla. Me Maurin kanssa tottakai halutaan treenata myös talvella, joten liityttiin mukaan talvitreeneihin. Otettiin täksi talveksi Masalan hallilta torstaisin treenivuoro, jossa on kouluttajat. Saadaan sitten apua esimerkiksi meidän keppien tekoon ja voin kehittyä paremmaksi ohjaajaksi valvovan silmän alla. Hallissa ollaan pikkupuolella, ja halli on aivan upouusi. Mutta miten sitten talvitreenit eroavat kesän treeneistä kentällä?

Itse tykkään enemmän treenata kesällä ihanan aurinkoisessa säässä raikkaassa ulkoilmassa. Mutta odotan innolla silti, mitä kaikkea saadaan tämän talven aikana aikaan. Meillä itseasiassa matkasta ei niinkään löydy eroavaisuuksia, sillä halli on melkeinpä yhtä lähellä kuin kenttäkin. Siitä ollaankin ihan superiloisia, että matka ei ole pitkä. Aiempana vuonna meillä olikin vähän pidempi matka Juvanmalmille. Kentällä bonuksena oli kyllä se itsenäinen treenaus, sillä hallilta sitten pitäisi ostaa erikseen omatoimitreenivuoro. Hallilla kumminkin on aivan ihana uusi tekonurmi ja estekalusteet. Lämmitetty sisähalli on toki myös talven pakkasilla ihana treenipaikka ja sisällä pärjää jopa t-paidassa ihan hyvin. Tuulisina ja kylminä kesän päivinä voi jopa tulla ikävä hallia.

                                                                      linkki videoon

Kaikenkaikkiaan ollaan todella tyytyväisiä meidän tämän hetkiseen agilitytreenaamiseen. Maurin kanssa on tähtäimenä tavoitteellisesti kisaaminen, eikä nykyinen seura voisi olla parempi paikka sen tavoitteen saavuttamiseksi. Maurin kanssa kun saadaan talven aikana koko paketti kasaan, niin hyvä siitä tulee ja sitten päästään kisakentille. Nyt siis treenit jatkuvat normaalisti joka viikko torstaisin koko talven ajan. Katsotaan jos kuvataan enemmänkin meidän treenausta, niin pääsette seurailemaan miten meillä sujuu. Pieniä radanpätkiä ja muuta materiaalia myös tulee aika ajoittain Maurin facebook- sivuille, joten sieltäkin voitte seurata meidän tekemisiämme. Maurin facebook- sivut ovat nimeltään: Tolleri Mauri.

~ josku

Mauri starttaa voittajaluokkaa!

Heippa! Kuluneen vuoden tavoitteita on ponnisteltu eteenpäin, ja kesän lopussa päästiin Maurin kanssa avaamaan jo voittajaluokka. Sitä ennen oltiin ponnisteltu tk2- koulutustunnuksen toivossa, mutta päädyttiin kumminkin ratkaisuun jättää se 2x AVO1 tulos meille. Miksi sitten teimme näin? Päädyimme siihen lopputulokseen sillä perustein, että huomasimme Maurin todella kyllästyvän samaan. Mauri on koirana sellainen, että kun se ajattelee jo osaavansa liikkeet ja sille niiden tekeminen on jo tuttua ja helppoa, keksii Mauri ohjaajalle lisää pohdittavaa. Nimittäin Mauri lisää liikkeeseen oman mausteensa ja keksii kaikenlaisia jekkuja väliin. Siitä syntyykin uusi pähkinä purtavaksi, jonka kanssa saamme taistella seuraavat kolme kuukautta.

Joten siis, jätettiin avoin luokka taakse ja lähdettiin uusia haasteita kohti. Loppukesän treenasimmekin tiiviisti tavoitteiden saavuttamiseksi ja Mauri oppi todella nopeasti. Ensimmäinen voittajaluokan koe olikin sitten avaus, jossa enemmänkin otettiin harjoituksen kannalta ja katsottiin, missä olisi parannettavaa jatkoa ajatellen. nappautuihan sieltä nollia mukaan ja kaikenlaista pientä hiomisenpuutetta löytyi melkein joka liikkeestä. Tyytyväinen kumminkin olin siihen, ettei virheet olleet suuria ja tiukkaan tuomariin nähden oli suoritus ihan kelpo. Pisteitä tuli 129, joka ei siis vastaa mitään tulosta. Mutta juuri tuollaiset hyvän mielen kisatreenit olivat paikallaan.

 

linkki videoon

Seuraava voittajaluokan koe starttasi lokakuussa heti Kennelliiton tokonuorten valmennusviikonlopun jälkeen. Viikonlopusta olikin paljon hyötyä ennen meidän toista koettamme Kirkkonummella. Kolme viikkoa edellisen kokeen jälkeen ja tehotreenin jälkeen oli aika uuden koitoksen. Kirkkonummen kokeesta huomasi vielä niitä asioita, joihin saakin sitten jatkossa kiinnittää huomiota ja treenata. Kokonaispisteitä napsittiin 20 enemmän kuin aiemmassa kokeessa, joten treeniä treeniä lisää! Kisoissa on kumminkin hyvä käydä ja saa ainakin hyvää kokemusta. Itse ainakin jännitän usein kovasti kisasuoritusta, joten on hyvä saada sitä rutiinia lisää omaan suorittamiseen.

Marraskuun loppupuolella käytiin tämän vuoden viimeinen voittajakisa Vantaalla. Siellä olikin paljon myös muita tuttuja ja tokonuorten tiimiä löytyi. Viimeisistä kisoista jäi ihan superhyvä fiilis, sillä tehtiin huima harppaus ylöspäin. Saatiin VOI2 tulos pistein 246. Siihen sai todella olla tyytyväinen koiran kanssa, jolle voittajaluokka on ihan uusi vielä. Suoritus toteltiin ilman yhtään nollaa, josta sai olla tyytyväinen. Siitä tuloksesta onkin hyvä lähteä parantamaan kohti ykköstä. Katsotaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan ja kuinka voittajaluokan liikkeet siitä sitten meillä kehittyy. Ensi vuodelle onkin jo kisat tähtäimissä ja sitä ennen sitten harjoitellaan loppu- ja alkuvuoden aikana ahkerasti.

 

                                                                       linkki videoon

~ Josku

Puoli vuotta sitten/kesällä näytti tältä

Katselin meidän yhteisiä treenivideoita Maurin kanssa tässä vähän aikaa sitten, ja huomasin, etten ole laittanut niitä tänne. Niimpä päätin nyt tehdä pienen koostepostauksen meidän menosta keväällä. Huomaa selvästi, kuinka paljon sitä itse on tuosta puolesta vuodesta kehittynyt niin agilityssä kuin tokossakin. Noudossa olikin kevät ja kesä juurikin parasta aikaa treenata, ja kävin pariin otteeseen Mamin ja Maurin mukana hieman videoimassa treenejä. Niin vain se aika kuluu, ja muutoksia tapahtuu. Vaikka keväästä tuntuu olevan todella vähän aikaa, kehitystä vain tapahtuu huomaamatta niin supernopeasti. Mauri on koirana todella nopeasti oppiva ja rakastaa opetella kaikkea uutta. Välillä se tuntuukin tietävän jo kaiken, ja esittelee kuinka taitava onkaan...

Mutta kurkataampa ensin agilityyn puoli vuotta sitten! Keväällä tosiaan tapahtui se meidän treenien kannalta suurin muutoksemme, kun siirryttiin AST:hen. Talvi oltiin treenattu hallissa Veikkolassa ja sitten siirryttiinkin ihanille ulkokentälle, joka on seuran oma. Käytiin kesän aikana paljon omatoimisesti treenaamassa ja tekemässä kivoja ratoja sekä harjoiteltiin kontakteja ja loppukesästä keppejä. Kivoja videomateriaaleja sain haalittua kasaan, ja niistä sitten syntyi Maurin treeneistä matskua.

 

linkki

 

linkki

Tosiaan tehtiin oaljon kaikkea monipuolista ja Mauri pääsi myös kokeilemaan hyppytekniikkaharjoitusta. Sitä ei oltukaan ikinä ennen tehty, ja katsottiin siis miltä Maurin hypyn liikerata näyttää. Sitä voi harjoitella juurikin tuollaisella jumppasarjalla, ja lisäksi voi lisätä erilaisia vaikeusasteita, kuten nousevaa sarjaa. Keväällä oli renkaassa vielä opettelemista, kun Mauri tykkäsi vähän oikaista siitä sivuketjujen läpi. Pikkuhiljaa kumminkin lähti sujumaan, kun saatiin Maurille se hakeutuminen aina ympyrän läpi.

Tokossa sitten mentiinkin keväällä jo tokokokeeseen silloiseen AVO- luokkaan. Oli todella kuuma helteinen keli ja koirat saivatkin juoda paljon, että jaksaisivat. Maurin kumminkin sai motivoitua kivasti ennen suoritusta, ja koira teki iloisesti helteessä häntä heiluen. Kapulannouto-ongelmakin saatiin korjattua, kun tuli 10 suoritus nätisti vierelle. Lisäksi kesällä otin jo tavoitteen harjoitella voittajaluokkaa ja kaikenlaisia uusia asioita, koska Mauri oli jo varmasti kyllästynyt sen avoimen luokan hinkkaamiseen. Saatiin oikein kunnon tehotreenejä tehtyä!

 

linkki

linkki

On ihanaa kun Mauri on aina niin innolla mukana tekemisessä. Kun aloitettiin tokon treenaaminen ja käytiin alokasluokan kisoissa, varsinkin seuraamisessa meinasi koira jäädä jonnekkin metrin päähän taakse. Nykyisestä Maurista ei voi edes kuvitella sellaista, sillä se silmät innosta palaen pysyttelee siinä viereellä hakien usein kontaktia, mikä on tietenkin aivan mahtava juttu! Sitten vielä noudosta muutama videopätkä :)

 

  Linkki

Taitava noutaja toi hienosti kaikki Mamin käteen vauhdilla. Noudossa kesällä kokeiltiin taas taippareita, mutta Maurilla jostain syystä tulee siellä joku ramppikuume, joten vielä ainakaan ei olla läpi päästy. Mutta sitkeästi yrittämällä ehkä se joku päivä läpäisee taipparit ;). Kesän aikana treeneistä on videoitu paljon omalle youtube- kanavalleni. On ollut mukavan lämmintä ja valoisaa tietenkin myös, jolloin hyvää laatua on saanut, eikä ole pimeää ollut. Niimpä voit katsoa lisää meidän treenejä Mutatassu- kanavalta. Tästä pääset sinne!


~ Josku

Valmennusviikonloppu

Noniin, olisi aika kertoa meidän tämän syksyn leiristämme. Elikkäs oltiin Kennelliiton tokonuorten valmennusviikonlopussa, niin kuin ollaan aiempinakin vuosina käyty. Viikonlopuista on aina ihan superpaljon hyötyä jatkoa varten, koska niistä saa paljon vinkkejä ja toimintatapoja tulevaisuuteen. Päästiin myös yöpymään koirien kanssa hotellilla, ja oltiin yhteishuoneesa Hannan ja mittelspitzin Wiksun kanssa. Koirat tulivat ihan hyvin keskenään toimeen kunhan Mauri vain sai vähän komennusta osakseen. Kaiken kaikkiaan lähdin siis valmennukseen innokkain mielin, päästäisiin oikein tehotreeneihin ja näyttämään paljonko ollaan kehitytty Maurin kanssa. Niinpä perjantaina hypättiin autoon ja matkattiin koulutustiloihin. Siitä se viikonloppu sitten käynnistyi.

Heti ensimmäisenä päivänä meillä oli kaikenlaista yhteistä häiriötreeniä. Katsottiin, kuinka koirat reagoisivat lelukasaan ja omaan leluun, joka sinne heitettiin. Ensimmäisellä kerralla jäi mauri hieman katselemaan leluja, mutta jo toisella kerralla tuli koira hienosti mukana. Lisäksi otettiin paikallamakuuta ja kaikenlaisia ohjaajien kyykkyhyppyjä koirien takana. Siellä se Mauri toljotti silmät pyöreinä, että mitä ihmettä se omistaja oikein hyppelehtii. Hienosti kumminkin pysyi koira paikoillaan, ja ei paljoa ottanut häiriötä siitäkään, että kutsuttiin koirat yksitellen makuusta luokse. Mauri oli todella innoissaan treenaamaan vain minun kanssani, ja haki hyvin kontaktia, vaikka oli ihania muita koiria ympärillä. Maurilla onkin ollut muut koirat vahva häiriöntekijä, jonka kanssa pitääkin muistaa tehdä paljon hommia. Ihania leluja ja nakkeja heilui myös koirien nenän edessä, mikä oli vaan niin vaikeaa! Kukas nyt siinä jaksaisi katsella mamia, kun olisi parempaakin palkkaa tarjolla?

Suurin osa kuvista (c) Birgitta Kaikkonen

Olipa taitava koira :D

Perjantai kuluikin hyvissä treenien merkeissä, piakkoin siirryttiinkin jo hotellille päin koirien kanssa, ja siinä illalla käytiin vielä lenkittämässä koirat. Maurilla riitti virtaa illalla vielä todella paljon, mutta lauantaina pääsikin sitten koira tekemään paljon kaikkea, kun kunnon treenaaminen alkoi. Olin suunnitellut ottavani ensimmäisellä aamupuoliskolla heti ruutua, jota halusin hioa paremmaksi. Ruudussa kumminkin heti melko nopeasti ongelmaksi ehti muodostua se, että Mauri oli vähän liiankin kiinnostunut meidän muoviseen alustaläpyskään. En itse reagoinut tarpeeksi nopeasti, niin koira ehti varastaa sen itselleen. Sehän olikin sitten aivan superihana juttu koiran mielestä ja Mauri viiletti tukka putkella läpyskä suussaan. Pian kumminkin saatiin se pois ja puututtiin asiaan sitten. Sen jälkeen ei tämä meidän pieni kettu enää varastanutkaan läpyskää, mutta ruutua emme ehtineet kauheasti tehdä. Olemme ottaneet omissa treeneissä käyttöön paksun keraamisen laatan, jota todellakaan ei voi viedä!

Eli ruudussa tuli hieman takapakkia, ja piti palata kontaktialustaan. Mutta kosketusalustaakin on hyvä pitää siellä ruudussa, jopa 80% treeneistä voi olla niin, että kosketusalusta löytyy ruudusta. Aamutreenin jälkeen oli meillä ruokatauko ja luento, jossa saatiin treenaamiseen aivan superpaljon uusia vinkkejä yleisesti. Sen pakkauksen jälkeen tekikin todella mieli lähteä kokeilemaan kaikenlaisia pieniä juttuja koiran kanssa. Meillä oli kouluttajana leirillä Katariina Kainulainen ja Riikka Pulliainen, jotka molemmat olivat todella ihania :). Viimeinen puolisko sinä päivänä oli vielä Riikka Pulliaisen kanssa, ja päätin tehdä Maurin kanssa kapulanoutoa ja tunnistusnoutoa, jos kerettäisiin. Maurin kanssa kapulanoudossa on ollut se ongelmana, että koira tykkää kapulasta aivan liian paljon, ja on joskus lähtenyt sen kanssa lällättelemään. Niinpä otimme ensimmäiseksi pari kertaa tasamaan noutona liinassa puukapulanoudon.

Pikkumonsteri!

Pari kertaa tehtyämme sileällä maalla, siirrettiin kapulanouto esteen yli hypäten. Jätettiin liina pois, ja Mauri nouti sen hyvin vierelle. Oli hyvä tehdä muutamia toistoja kapulanoutoon, kun siinä niitä ongelmia oli ilmennyt. Nyt kumminkin meillä meni se tosi hyvin ja Mauri palautti hyvin sivulle. En tarkoituksella heittänyt myöskään niin pitkälle kapulaa, jotta Mauri ei saa niin kauheasti vauhtia hakemiseen. Tehtiin myös yksi heitto vähän vinompaan, ja hyvin hyppäsi Mauri esteen yli ennen hakemista. Saatiin vinkiksi palkata oikeassa nyrkissä olevalla lelulla niin, ettei mauri aina tiedä onko nyrkissä lelu vai ei. Palkattiin myöskin Maurin heti tultua vierelle, eikä alettu hienosäätämään kapulan luovutusta ja pitämistä. Hyvin mennyt kapulanouto jätettiin siihen ja ehdittiin vielä siirtyä tunnistusnoudon pariin.

Tunnistusnoudossa on Maurilla ollut paljon hampaiden käyttöä, eli pureskelua. Tehtiin niin, että laitettiin oma tunnarilaudalle ja Mauri istumaan laudan eteen. Itse menin noin 10m koiran taakse ja se sitten toi kapulan vierelle. Heti koiran nostettua kapulan puututtiin pureskelemiseen. Myös pari ihan viereltä kapulan nostoa on hyvä tehdä, että tunnari laitetaan Maurin tassujen eteen ja siitä koira nostaa vierelle. Treenit olivatkin tämän jälkeen pulkassa ja siirryttiin taas hotellille. Käytiin myös yhteislenkillä ja saatiin sieltä ihania lenkkikuvia!

Salamana kiinni kapulaan!

Ihana kapula lentää...

Sunnuntai koitti todella nopeasti, ja kaksi treeniä siis olisi vielä jäljellä. Riikan kanssa halusin vielä saada ruutua tehtyä, koska halusin saada treenattua sitä lisää enemmän kuntoon. Kosketusalustan varastamiselta välttyäksemme teimme niin, että kun Mauri käy koskettamassa alustaa - naksutus ja koira ohjaajan luo namikäteen. Mauri ei saanut tilaisuutta lähteä varastelemaan alustaa. Otettiin myös eri paikoista lähetystä ruutuun. Laitettiin Mauri seisomaan ruutuun nauhan päälle ja lähetettiin siitä kosketusalustalle. Se onkin hyvä opettaa, jotta koira osaa sitten kisoissakin hakea oikean paikan vaikka kaksoiskäskyllä. Laitettiin myös koira seisomaan kylki kohti ruutua "merkin" kohdalle ja lähetettiin EVL- tyyliin ruutuun. Nyt sujuikin paljon paremmin jo ruutu ja koira oli ihan supertaitava! :) Lopuksi vielä otettiin zeta, joka meni hienosti. Kunhan ohjaaja vielä muistaa jättää sen tötterön koiran vasemmalle puolelle. Sitten vielä treenaamaan nopeita maahan/seiso/istumaan menoja.

Viimeisissä treeneissä tehtiin ohjattua kapulanoutoa ja metallikapulan noutoa. Ohjattu kuuluu EVL- liikkeisiin, mutta aloitettiin treenaamaan sitä nyt ajoissa. Kapula vietiin vasemmalle ja laitoin Maurin seisomaan merkin kohdalle. Sitten vain lähetin sen noutamaan kapulan, joka palautui hienosti sivulle. Pari kertaa noin otettuamme lisäsimme kaksi pientä läpyskää muiden kapuloiden paikalle ja lähetettiin uudestaan hakemaan kapulaa. Ohjatussa ei ilmennyt ongelmia. Jatkettiin sitten metallinoudon parissa ja otettiin se pari kertaa niin, että hetsattiin koiraa ennen hakuun lähettämistä. Mauri palauttikin sitten vauhdilla, kun vähän innostettiin. Saatiinkin ohjeeksi harjoitella pehmeällä hiekalla tekemässä nouto, joka saattaa olla koiralle vähän ällömpi.

Kaiken kaikkiaan todella onnistunut valmennusviikonloppu taas kerran ja saatiin niin paljon hyviä vinkkejä, jotka toimivat juuri meidän kohdallamme. Saatiin taas positiivista palautetta, kuinka ollaan kehitytty koiruuden kanssa, ja onhan se tahti ollut aika nopsakka! Nyt aloitellaan kapuloiden kanssa vielä pitokuuri, kun Maurilla esiintyy sen verran paljon sitä kapuloiden pureskelua. Nokka kohti siis voittajaluokan kisoja! :)

~ Josku